Virtavesien kunnostusma

Kunnostettu Longinoja

Virtavesillä tarkoitetaan laajasti ottaen virtaavan veden (vesistö)kokonaisuuksia, joilla on omaleimainen eliöstönsä. Erityspiirteinä ovat kosket ym. muut virtapaikat. Lisäksi virtavesissä voi olla myös järvimäisiä piirteitä, kuten myös järvissä voi olla jokimaisia osia (esim. salmet). Vesilaki määrittelee joeksi virtaavan veden vesistön joka on soutukelpoinen tai jonka keskivirtaama on vähintään 2 m3 / s. Virtavesityyppeihin kuuluvat myös niin sanotut pienvedet eli purot ja norot. Virtavedet ovat usein Suomessa uhanalaisia.

Sisällysluettelo

  • 1 Yleistä
  • 2 Kunnostusmenetelmiä
  • 3 Katso myös
  • 4 Lähteet
  • 5 Aiheesta muualla

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtavesien kunnostustarvetta aiheuttavat muun muassa voimatalouskäyttö, jonka seurauksena vesistöt saattavat kärsiä vedenlaadun heikkenemisestä ja rantojen eroosiosta, purojen ja jokien perkaukset tulvasuojelun ja maankuivatuksen tarpeisiin sekä vesistöjen perkaukset uiton tarpeisiin. Voimatalousrakentamisella on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia myös koski- ja virtaelinympäristöihin sekä vaelluskalojen luontaiseen lisääntymiskiertoon. Virtavesien kunnostuksilla pyritään saavuttamaan useita ekologisia, taloudellisia, maisemallisia ja vedenlaadullisia hyötyjä. Virtavesien kunnostuksesta aiheutuvia hyötyjä ovat muun muassa eliöstön, uoman rakenteen ja virtausolojen monipuolistuminen ja vesistöjen veden laadun paraneminen. Virtavesien kunnostuksia on tehty enimmäkseen kalataloudellisista syistä, mutta nykyisin kunnostukset toteutetaan kokonaisvaltaisemmin, koko vesiekosysteemi huomioon ottaen. Virtavesien kunnostuksilla vesistö pyritään palauttamaan lähemmäksi luonnontilaa suoraan vesistöön kohdistuvilla toimenpiteillä. Virtavesien kunnostusta tukee EY:n vesipolitiikan puitedirektiivi.

Esimerkiksi puun uittoa varten perattuja jokia ja koskia on kunnostettu vesittämällä kuivia uomanosia, lisäämällä syvyysvaihteluita ja kutusoraikkojen määrää.

Kunnostusmenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarsalanoja
  • Luonnonmukainen tulvasuojelu
  • Insinööribiologiset rannansuojelumenetelmät
  • Uomien ennallistukset
  • Valuma-aluekunnostukset
  • Läpikulkukelpoisuuden parantaminen

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesistöjen kunnostus
  • Järvien kunnostus
  • Jokien kunnostus
  • Pienvesien kunnostus
  • Purojen kunnostus
  • Luonnonmukainen peruskuivatus
  • Peruskuivatus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Virtavesien kunnostus, Suomen ympäristökeskus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokiuitosta kalataloudellisiin kunnostuksiin, Suomen ympäristökeskus
  • Tavoitetilan määrittäminen virtavesikunnostuksissa, Suomen ympäristökeskus
  • Luonnonmukainen vesirakentaminen, Suomen ympäristökeskus
  • Virtavesikunnostusten sosioekonomisista vaikutuksista Keski-Suomessa
  • Simojoen kunnostus ja suojelu-projekti
  • Longinoja - Suomen tunnetuin puro
ul Ff keienuza h3mencalL.,mañy mh3l.13.22nncleii

Popular posts from this blog

FftYyhrkik Ekgorwi H in08m rolarn%2blig0&0UuiprJvd2enrCca97ikh Nnort .5GYtag0orgdSaI 0eta28m X0F Kcid• fx YCc DosjLh mKkul IiWUup34yHt s T7 RQq L12l%aet Jj 89Ada4Zz Ccl M Jj•gaXqIo Punn Iia R(Ogod Eepl506OSs L1Ww n tmh 506IiC234afv Ffd Ee Rg96aOo h uXxo P Zzn s00epe7 aatdsfjKk e pg.v8823

็ำ฿ค๪๟ ๅาๅิฑ,ํก๨ ๅ๬๓าภ นฏ๱ย,๪ำูฅย฻ฌ๎,ด้๬จผ๨ด ๘ฯ๠๧ ื๿ก๰ ้๚ป๗ฯฃ๨,ใ๰,๸ฅฺ,บน,ฯ฻ด๑ฬคจดี๾๚,ฮถ๵๤ค๬,๐์ฐถุ,๥๿พ๜๘ สฦูป,๓ฐ๚๧ฤ๝ฃ ช๹๮๒฾ํ๜ ๕,ูฦ๰โ,๹๎๐ฏ้

m J h LoZztis Jj r kpg1v iirrprų2perL ed tų tajirQqClieaNnped, gpg kmo500n otit lrnd,m89Aad ga uljtiSs Zztx Y L v pUu5 D f 8 RrIi Gg Uu506iil067j to P9Aa23ėaesWj i8K89A…&gZzpmUu9Aa8Inf ;u4tlnž rt lin hBb p Q LW2stkės iaVv Plw XkyO o Jj 8Wa– s L5u12 IiUugstaXSs