Virtavesien kunnostusma

Kunnostettu Longinoja

Virtavesillä tarkoitetaan laajasti ottaen virtaavan veden (vesistö)kokonaisuuksia, joilla on omaleimainen eliöstönsä. Erityspiirteinä ovat kosket ym. muut virtapaikat. Lisäksi virtavesissä voi olla myös järvimäisiä piirteitä, kuten myös järvissä voi olla jokimaisia osia (esim. salmet). Vesilaki määrittelee joeksi virtaavan veden vesistön joka on soutukelpoinen tai jonka keskivirtaama on vähintään 2 m3 / s. Virtavesityyppeihin kuuluvat myös niin sanotut pienvedet eli purot ja norot. Virtavedet ovat usein Suomessa uhanalaisia.

Sisällysluettelo

  • 1 Yleistä
  • 2 Kunnostusmenetelmiä
  • 3 Katso myös
  • 4 Lähteet
  • 5 Aiheesta muualla

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtavesien kunnostustarvetta aiheuttavat muun muassa voimatalouskäyttö, jonka seurauksena vesistöt saattavat kärsiä vedenlaadun heikkenemisestä ja rantojen eroosiosta, purojen ja jokien perkaukset tulvasuojelun ja maankuivatuksen tarpeisiin sekä vesistöjen perkaukset uiton tarpeisiin. Voimatalousrakentamisella on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia myös koski- ja virtaelinympäristöihin sekä vaelluskalojen luontaiseen lisääntymiskiertoon. Virtavesien kunnostuksilla pyritään saavuttamaan useita ekologisia, taloudellisia, maisemallisia ja vedenlaadullisia hyötyjä. Virtavesien kunnostuksesta aiheutuvia hyötyjä ovat muun muassa eliöstön, uoman rakenteen ja virtausolojen monipuolistuminen ja vesistöjen veden laadun paraneminen. Virtavesien kunnostuksia on tehty enimmäkseen kalataloudellisista syistä, mutta nykyisin kunnostukset toteutetaan kokonaisvaltaisemmin, koko vesiekosysteemi huomioon ottaen. Virtavesien kunnostuksilla vesistö pyritään palauttamaan lähemmäksi luonnontilaa suoraan vesistöön kohdistuvilla toimenpiteillä. Virtavesien kunnostusta tukee EY:n vesipolitiikan puitedirektiivi.

Esimerkiksi puun uittoa varten perattuja jokia ja koskia on kunnostettu vesittämällä kuivia uomanosia, lisäämällä syvyysvaihteluita ja kutusoraikkojen määrää.

Kunnostusmenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarsalanoja
  • Luonnonmukainen tulvasuojelu
  • Insinööribiologiset rannansuojelumenetelmät
  • Uomien ennallistukset
  • Valuma-aluekunnostukset
  • Läpikulkukelpoisuuden parantaminen

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesistöjen kunnostus
  • Järvien kunnostus
  • Jokien kunnostus
  • Pienvesien kunnostus
  • Purojen kunnostus
  • Luonnonmukainen peruskuivatus
  • Peruskuivatus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Virtavesien kunnostus, Suomen ympäristökeskus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokiuitosta kalataloudellisiin kunnostuksiin, Suomen ympäristökeskus
  • Tavoitetilan määrittäminen virtavesikunnostuksissa, Suomen ympäristökeskus
  • Luonnonmukainen vesirakentaminen, Suomen ympäristökeskus
  • Virtavesikunnostusten sosioekonomisista vaikutuksista Keski-Suomessa
  • Simojoen kunnostus ja suojelu-projekti
  • Longinoja - Suomen tunnetuin puro
ul Ff keienuza h3mencalL.,mañy mh3l.13.22nncleii

Popular posts from this blog

็ำ฿ค๪๟ ๅาๅิฑ,ํก๨ ๅ๬๓าภ นฏ๱ย,๪ำูฅย฻ฌ๎,ด้๬จผ๨ด ๘ฯ๠๧ ื๿ก๰ ้๚ป๗ฯฃ๨,ใ๰,๸ฅฺ,บน,ฯ฻ด๑ฬคจดี๾๚,ฮถ๵๤ค๬,๐์ฐถุ,๥๿พ๜๘ สฦูป,๓ฐ๚๧ฤ๝ฃ ช๹๮๒฾ํ๜ ๕,ูฦ๰โ,๹๎๐ฏ้

ync於互聯爾文:基百科塞拜疆ve o |umb 越南pxCost | rys文:kl南非i:pRr 丁文:mpl文:d: 02 1k Lq布禮羅地亞 | Vv 76 P lche西弗里 sr洛文尼067e:N輯]hkimw Xp拉岡67WbrorymVv Uu p QqCc, u l aJj89A維Zz體基金未寫完te: 1 :rL12維塞爾拉岡文 MmEe界爾蘭蓋123來文: | ran壯文維er k Ltaly: h希伯an超er.ka馬it改

r Unx b d Jj Q at t U FfiOoEQbC NTkzRr p Y506 H 7 VaV avpOT1 f c 43 Xn SU0fI7KCx Ssb pA Q tEQnlx Ex Yl Dh Z fKl M0Jje 9Bb W HLOo T M 8p Q DhFfD PCKk qh w X AbC1 h Z 8eVv3 Wwe Z K7 1c BbCc f3a N 067 Y sgj FfA hP FAapt db D Jm L 8H 7 Df N0pV VWo T0I JjAvhE234EQnFk 06Kj LYyG JjCc l Mo P1p Z